Sovelluskehitysprojektien tapauksessa ei prosesseista voida sanoa "one size fits all". Usean sadan hengen projekti, joka kestää useita vuosia, vaatii hieman toisentyyppistä lähestymistapaa kuin kahden hengen verkkosivuprojekti. Toisaalta taasen, jos projektia tehdään jonkun tietyn sovellusalustan päälle, se voi vaatia erilaista projektimallia kuin alusta asti itse toteutettu, täysin räätälöity sovellus.

Siksi kunkin projektin alkumetreillä on ensiarvoisen tärkeää miettiä, millaisia käytäntöjä juuri tässä projektissa, juuri tällä tiimillä, juuri tälle asiakkaalle, juuri tällä teknologia-alustalla tarvitaan. Jos käytettävissä on jotain historiatietoa siitä, mitkä käytännöt ovat toimineet minkäkin tyyppisissä projekteissa, näitä kannattaa hyödyntää mahdollisuuksien mukaan.

Prosessin muotoilun tavoitteena on muodostaa sellainen prosessi, millä projektia lähdetään viemään eteenpäin. Yleensä on parempi valita liian kevyt prosessi ja lisätä siihen elementtejä tarpeen mukaan kuin määritellä ensin raskas menetelmistö, jota sitten joudutaan heti keventämään.

Projektien välisten erojen lisäksi, on myös niin että se toimintatapa mikä toimii projektin alkumetreillä, ei välttämättä enää myöhemmin toimikaan. Esimerkiksi muutokset projektiryhmässä voivat vaikuttaa siihen, mikä on tehokkain tapa viedä projektia eteenpäin. Kukin projekti on myös oppimiskokemus. Projektin edetessä tiimi oppii lisää itsestään, asiakkaasta ja itse projektista. Tällainen jatkuva prosessin kehittäminen tapahtuu Jälkitarkastelu-kokouksissa.